Keväällä, kun pihan lumi on sulanut ja nurmikko alkaa vihertää, monen mielessä pyörii sama kysymys: kuinka pitkälle akkuruohonleikkuri oikeasti jaksaa yhdellä latauksella? Sähkö- ja akkukäyttöisten puutarhakoneiden suosio on kasvanut, koska ne ovat hiljaisia, hajuttomia ja vaativat vähemmän huoltoa kuin perinteiset bensiinikäyttöiset laitteet.
Siitä huolimatta käyttäjien kokemus akun kestosta vaihtelee suuresti. Eroihin vaikuttavat sekä koneen tekniset ominaisuudet että pihan olosuhteet.
Akkujen jännite ja kapasiteetti: watit kertovat enemmän kuin voltit
Akkuruohonleikkurin ilmoitettu jännite (esimerkiksi 20 V, 40 V tai 80 V) kertoo, millaisella nimellisjännitteellä laite toimii, mutta todellinen leikkuuaika riippuu lähinnä wattitunneista. Wattitunnit (Wh) saadaan kertomalla akun ampeeritunnit (Ah) sen jännitteellä (V). 48 V ja viiden ampeeritunnin akku tuottaa 240 Wh, kun taas 80 V ja kuuden ampeeritunnin akku yltää jo 480 Wh arvoon. Mitä suurempi energiamäärä, sitä pidempään leikkuri voi syöttää moottoriaan, ellei ruohikko ime virtaa tavallista enemmän.
Jo pelkkä kapasiteetti ei kuitenkaan selitä kaikkea. Korkeamman jännitteen järjestelmät pystyvät yleensä hyödyntämään virran tehokkaammin, koska ne tarvitsevat vähemmän ampeereja saman tehon tuottamiseen. Vähemmän virtaa merkitsee vähemmän lämpöhäviöitä, mikä taas pidentää käyttöaikaa tilanteissa, joissa moottori käy raskaalla kuormalla.
Ruohon korkeus, kosteus ja tiheys vievät energiaa
Kaksi identtistä leikkuria voi antaa täysin erilaisia tuloksia eri pihoilla. Pitkä ja märkänä kasvanut ruohikko muodostaa tiheän maton, joka vastustaa terien liikettä. Kun terän täytyy leikata sama kohta kahdesti, moottori kuormittuu, virrankulutus nousee ja akun tyhjeneminen nopeutuu. Jos ruoho on kuivaa ja leikkuukorkeus säädetty niin, ettei moottori ahdistu, leikkuuleveys hyödynnetään tehokkaasti ja energiankulutus pysyy maltillisena.
Tämän vuoksi valmistajien esimerkkiluvut kuvaavat useimmiten “optimaalisia” olosuhteita: lyhyehkö, kuiva, tasainen nurmikko ja terä, joka on teroitettu vastikään. Varjossa kasvava kosteampi maa ja keväällä ensimmäistä kertaa leikattava paksu kasvusto vaativat enemmän virtaa. Siksi monet käyttäjät raportoivat lyhyempiä leikkuuaikoja kuin mainoslauseissa lupaillaan.
Lukuvinkki: Akkuruohonleikkuri vai bensaleikkuri?
Malliesimerkit: paljonko pinta-alaa yhdellä latauksella oikeasti syntyy?
Laitemalleja on runsaasti, mutta käytössä toistuvat tietyt kokoluokat. Pienissä pihoissa suositut 20 V järjestelmät, joissa akku on 4 Ah, pystyvät noin 150–300 neliömetrin käsittelyyn, jos ruoho ei ole kasvanut kovin pitkäksi. Esimerkiksi Stigan Collector 132E Kit 20 V akulla yltää noin 150 neliömetriin kuivalla, lyhyellä nurmella.
Kun kapasiteettia kasvatetaan kahteen 20 V akkuun tai vaihdetaan 48 V tuplapakettiin, leikkuualaksi kerrotaan jo 300–550 neliömetriä. Stiga Collector 548 S AE, jossa on kaksi 48 V akkua, on ilmoittanut 550 neliömetrin suorituksen yhdellä latauksella testiolot huomioiden.
Korkeamman jänniteportaan 80 V laitteet hyödyntävät suuren energiasisällön lisäksi tehokkaampaa moottorirakennetta. Greenworksin itsevetävä 25 tuuman malli lupaa 60 minuutin käytön ja jopa ¾ hehtaarin, eli noin 3 000 neliömetrin, pinnan kattamisen yhdellä 4 Ah akulla.
Suorituskyvyn yläpäässä ajo-malleihin luokiteltava Ryobi 80 V 30-tuumainen yhdistettynä 90 minuutin testiaikaan antaa arviolta hehtaarin verran leikkuualaa, mikä vastaa neljää ja puolta tuhatta neliömetriä.
Vertailu tekee näkyväksi sen, että energiavarannon tuplaaminen tai jännitteen nostaminen ei aina kaksinkertaista leikkuualaa mutta kasvattaa sitä silti tuntuvasti. Jos piha on 600 neliömetriä, akku, joka vaivatta suoriutuu 550 neliöstä kuvitteellisella optimaalisella pihalla, saattaa tarvita loppukesän tiheässä nurmikossa jo lisäakun.
Akun koon vaikutus leikkuun pituuteen
Kaaviossa vertaillaan erilaisten akkuruohonleikkurien akun kestoa minuutteina yhdellä latauksella.
Korkeajännitteiset ja suuremman kapasiteetin akut tarjoavat pidemmän käyttöajan, jopa 90 minuuttiin saakka.
Akkujen ikääntyminen heikentää kapasiteettia hiljalleen
Litiumioniakku ei pidä äärilämpötiloista eikä pitkäaikaisesta varauksen täydestä tyhjenemisestä. Kun kennot latautuvat ja purkautuvat vuodesta toiseen, niiden sisäinen resistanssi kasvaa ja hyödyllinen energiasisältö laskee. Tyypillisesti kahden, kolmen kesän jälkeen saman akun todellinen käyttöaika voi pudota viidenneksen. Tämä ei tapahdu yhdessä yössä vaan hiipii vähitellen, jolloin käyttäjä säätää työskentelytapojaan huomaamattaan.
Jotta akun ikääntymistä hidastetaan, lataus olisi hyvä tehdä heti leikkuun päätyttyä, mutta laitetta ei kannata säilyttää lämmittämättömässä varastossa, jos talvi tuo pitkäksi venyviä pakkasjaksoja. Myös varaus asettuu mieluusti noin 40-60 prosentin tasolle, kun akku viettää kuukausia käyttämättömänä.
Käyttäjän tekniikka ja leikkaustapa vaikuttavat kulutukseen
Ajonopeus ja leikkuukorkeus säätävät rasitusta. Jos ajoleikkurissa valitaan suurin nopeus, moottori kuluttaa virtaa paitsi terien pyörittämiseen, myös pyöriä liikuttavaan voimansiirtoon. Kun vauhtia hiljennetään ja leikkuukorkeus nostetaan parilla sentillä, kierroslukua laskeva kuormatunnistin keventää laskua akulle. Moni valmistaja on tuonut malleihinsa niin kutsutun Eco-tilan, jossa leikkuri tunnistaa kevyen kuorman ja pudottaa kierrokset automaattisesti.
Terän kunto on yksinkertainen mutta merkittävä asia. Silotettu terä leikkaa, tylsä repii. Kun terä repii, moottori törmää jokaiseen korsien vastustukseen uudelleen, mikä heijastuu kuluneessa akkumittarissa lyhyempänä käyttöaikana. Teräpultti on siksi hyvä avata ja hiomakiven tuottaa uusi leikkaava reuna vähintään kerran kauden aikana.
Latausajat ja vara-akun rooli
Nopea laturi voi täyttää 4 Ah akun kolmessa vartissa, mutta hidas seinälaturi vie reilun kahden tunnin session. Jos piha ylittää 800 neliömetrin rajan, suurin osa käyttäjistä päätyy kahteen akkuun: toinen on leikkurissa, toinen latauksessa. Näin kolmen vartin tauko voidaan käyttää nurkkien siistimiseen trimmerillä. Jos laturi tarvitsisi pidemmän ajan, kaksi suurta akkupakettia, esimerkiksi kaksi 48 V ja 5 Ah akkua, sallivat ruohonleikkuun yhdellä massiivisella latauksella, mutta hintalappu voi nousta yli kolmen bensiinikanisterillisen verran. Talouden ja ekologian kannalta akkujen elinkaaren jatkaminen harrastamaan myös pihan muuta sähkökäyttöistä kalustoa voi perustella investoinnin.
Sähkö kulkee mukana: kulut ja ympäristövaikutus
Moni vertailee akkuleikkurin hankintaa bensiinimalliin ensisijaisesti melun ja hajun vuoksi. Kun käyttöikä lasketaan 5–7 vuoteen ja akkupaketin kapasiteetin hiipuminen huomioidaan, energiakuluja verrattaessa on syytä muistaa myös lataussähkön hinta. Kilowattitunnin hinta on Suomessa vaihdellut viime vuosina paljon, mutta keskimäärin 0,20 € kilowattituntia kohti laskettaessa 240 Wh akun täyteen lataaminen maksaa alle viisi senttiä. Bensiinileikkurin puoli litraa 98-oktaanista taas maksaa tuoreesta hinnasta riippuen noin euron.
Verrattuna pienmoottoribensiinin palamiseen, akku- ja sähkölaitteiden paikalliset päästöt ovat olemattomat. Kokonaispäästöinä voidaan käyttää Suomen keskimääräistä sähköntuotannon hiilikädenjälkeä. Tämä osuus vaihtelee sähköpörssin tuotantopalettien mukaan, mutta tuoreiden lukujen mukaan Suomi on Euroopan keskiarvoa huomattavasti puhtaampi, koska siirtyminen tuuli- ja ydinvoimaan on lyhyessä ajassa vähentänyt fossiilisten osuutta merkittävästi.
Voiko yli hehtaarin piha selvitä yhdellä akulla?
Harvinaisemman kokoluokan akkuleikkurit, joihin kuuluu ajettavia malleja, ovat viime vuosina hypänneet harrastajien unelmasta todelliseen kuluttajakauppaan. Ryobin 80 V HP sarja mainostaa leikkaavansa hehtaarin yhdellä paketilla, kun terän leveys on yli 70 senttimetriä, moottori on harjaton ja kuormaa seuraava ohjelmisto säätää kierroslukua.
Kokemus kuitenkin osoittaa, että yli kaksituntinen työaika asettaa akulle paljon lämpöä tuottavaa purkuvirtaa. Jos ruoho jätetään usein kasvaa katonharjaa kohti, pienikin ylämäki imuroi tehoa, ja akun hallinta yksinkertaisessa kuljetusalustassa voi ylikuumentua. Käytännössä hehtaarin tasainen pelikenttä onnistuu, mutta perinteinen suomalainen mökkipiha mustikkamättäineen ja rinteineen saattaa kaivata lisäenergia-aseman eli vara-akun latauspaikalle.
Miten optimoit oman pihasi leikkuun?
Ensin on syytä mitata piha rautakaupoista saatavan rullamitan tai ilmakuvapohjaisen karttapalvelun avulla ja laskea todellinen neliömäärä. Jos tontin pinta-ala on 1 200 neliömetriä, mutta ruohonleikkuri käy vain 800 neliöllä, koska loppu on kukkapenkkejä ja kiveystä, oikea työskentelyala on tuo 800. Seuraavaksi katsotaan, millä kerralla ruohonleikkuuseen on tottunut. Jos nurmen annetaan kasvaa polveen asti ja leikataan kerran kuussa, akun kulutus kasvaa jyrkästi verrattuna viikoittaiseen huoltokierrokseen.
Kun leikkaustiheys on sovitettu akun kapasiteettiin, myös terä ja leikkuukorkeus vaikuttavat. Terän korkeus on hyvä säätää kahdesta kolmeen senttiä ruohon kasvutavasta ja vuodenajasta riippuen. Alhainen leikkuukorkeus voi kesähelteellä polttaa ruohon juuria, mikä näkyy ruskeina laikkuina. Kohtuullinen korkeus vähentää terän työtä ja suojaa maata kuivumiselta.