GPS-tekniikka on hivuttautunut arkisiin laitteisiimme jo kahden vuosikymmenen ajan, mutta vasta älypuhelinten ja edullisten sensorien murros on nostanut reaaliaikaisen paikkatiedon laajasti kuluttajien ja yritysten ulottuville.
Kun auto, polkupyörä, lähetettävä paketti tai vaikkapa perheenjäsen halutaan löytää nopeasti, pöydälle nousee valinta: asennetaanko puhelimeen seurantasovellus vai turvaudutaanko omaan, erilliseen paikanninlaitteeseen. Kummassakin on etunsa ja heikkoutensa, ja päätöstä sävyttävät sekä tekniikka että suomalainen lainsäädäntö.
Miten GPS-seuranta toimii
Satelliitti lähettää signaalin, vastaanotin kellottaa viiveen ja laskee etäisyyden. Kun sama laskenta toistuu vähintään neljällä satelliitilla, syntyy koordinaattipiste, jonka karttasovellus muuttaa numeroista näkyväksi sijainniksi. Älypuhelin tekee tämän omalla sirullaan ja täydentää laskentaa kännykkäverkon sekä WiFi-tukiasemien tietoihin.
Fyysinen paikannin sisältää vastaavan piirin, mutta sen antenni, teho-akku ja mahdollinen SIM-kortti on suunniteltu nimenomaan pitkäaikaista seurantaa varten. Näiden laitteiden laitealusta huolehtii myös virransäästöstä: jos kohde ei liiku, paikannin voi uinua suuren osan vuorokaudesta ja herätä vain harvoin lähettämään koordinaatteja.
Sovelluspohjainen seuranta
Puhelinsovelluksen vetovoima on selkeää: lähes jokaisella on jo taskussaan laite, joka osaa paikantaa itsensä muutamassa sekunnissa. Asennus tapahtuu sovelluskaupasta ja heti sen jälkeen omistaja voi tarkastella sijaintia selaimessa tai toisessa puhelimessa. Pilvipalvelu tallentaa reitit historiaan, ja sovellus lähettää hälytyksen, jos puhelin poistuu ennalta määritellyn geoaidan ulkopuolelle.
Suurin varjopuoli liittyy virrankulutukseen. Jos sovellus ottaa sijaintipisteen parin minuutin välein, akku hupenee helposti puoleen normaalista kestosta. Puhelimen käyttäjä voi lisäksi vahingossa tai tarkoituksella rajoittaa paikannusoikeudet, jolloin seuranta katkeaa. Laitteen katoaminen vie signaalin mennessään, ja kun akku viimein tyhjenee, paikkatieto lakkaa päivittymästä.
Fyysinen paikanninlaite
Erillinen paikannin on suunniteltu nimenomaan seurantarooliin. Lujarakenteinen kotelo suojaa elektroniikkaa, ja parhaissa malleissa IP-luokitus takaa pöly- ja vesitiiveyden. Akustoon panostetaan: laite voi raportoida sijainnin kerran tunnissa ja silti toimia kuukausia yhdellä latauksella. Ajoneuvoon asennettuna paikannin kytkeytyy auton akkuun, joten virta ei lopu ennen kuin akku puretaan irti tai sulake pettää.
Hankintahinta on sovellukseen verrattuna korkeampi. Kuluttaja maksaa laitteesta tyypillisesti 50–200 euroa ja lisäksi pienen kuukausimaksun datayhteydestä. Jos laite piilotetaan kojelaudan alle, voi asennuskin maksaa, etenkin jos sähkötyöt teetetään ammattilaisella. Toisaalta laite pysyy piilossa varkaiden katseilta ja jatkaa lähettämistä, vaikka puhelin olisi sammutettu.
Luotettavuus, virransyöttö ja ympäristötekijät
Pohjoisen talvi on ankaria litiumakuille. Fyysisen paikantimen akkupaketti on yleensä eristetty paremmin kuin ohutpuhelimen, joka voi sammua pakkasessa pelkän kylmän takia. Kesällä sama puhelin voi ylikuumentua kojelaudalla auringon paahteessa, kun taas kojelautarakenteisiin piilotettu paikannin jää rungon varjoon. Antennin sijoitus vaikuttaa myös kuuluvuuteen: metallipinnat heijastavat radiosignaaleja, joten fyysinen laite hyötyy erillisestä ulkoisesta antennista, kun taas puhelin turvautuu sisäiseen, käteen suunnattuun ratkaisuun.
Kustannusten anatomia
Puhelinsovelluksen kustannukset ovat usein jo upotettuina käyttäjän datapakettiin ja laitehankintaan. Fyysinen paikannin tuo omat kulunsa: laitteen ostohinta, datamaksu ja todennäköisesti myös kiinnitystyö. Kokonaiselinkaarta tarkasteltaessa halpa laite voi osoittautua kalliiksi, jos se ei kestä pakkasta tai tärinää ja joudutaan uusimaan parin vuoden välein. Vastaavasti puhelimen akku heikentyy ajan myötä ja käyttöjärjestelmän päivitys saattaa lopettaa vanhan sovelluksen tuen, mikä pakottaa etsimään vaihtoehdon.
Käyttötapaukset arjessa
Perheen sisäisessä luottamuksessa puhelinsovellus toimii luontevasti, koska lapsi kantaa puhelinta mukanaan muutenkin. Jos taas halutaan ennaltaehkäistä polkupyörävarkauksia, rungon sisään piilotettu miniatyyripaikannin on varteenotettava, sillä varas ei välttämättä edes tiedä laitteen olemassaolosta.
Yrityksen kuljetuskalustossa yhdistelmä on tavallinen. Kuljettajan puhelin tuottaa työajanseurannan ja mahdollistaa viestittelyn, kun taas ajoneuvoon kiinnitetty paikannin antaa todisteen, vaikka puhelimen akku tyhjenisi. Retkeilijälle satelliittiverkkoihin kytkeytyvä SOS-ominaisuudella varustettu laite voi olla henkivakuutus, jos kännykkäverkko puuttuu Lapin erämaassa.
Vakuutuksen ja oikeusturvan kulma
Kotivakuutusyhtiöt katsovat myönteisesti sertifioituihin ajoneuvopaikantimiin, koska anastustapauksen selvittäminen helpottuu ja takaisinsaannin todennäköisyys kasvaa. Puhelinsovellukseen perustuva seuranta ei yleensä laske vakuutusmaksua. Vakuutuskorvauksen ehtona silti on, että asiakas on toiminut ohjeiden mukaan esimerkiksi lataamalla laitteen säännöllisesti. Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että jos valmistaja lopettaa mobiilisovelluksensa ylläpidon kohtuuttoman aikaisin, kyse voi olla virheestä, jonka ostaja voi reklamoida.
Integrointi muihin järjestelmiin
Paikannuksen ja älykodin risteys näkyy valojen syttymisinä ja ovien avautumisina, kun puhelin saapuu kotiin. Erillinen paikannin ei tarjoa samaa sujuvuutta, ellei sen rajapintoja avata kolmansille osapuolille. Teollisessa IoT-ympäristössä avoin API on lähes edellytys: kalustonhallintaohjelma haluaa lukea kaivinkoneiden polttoainetason samasta tietolähteestä, josta sijainti jo saadaan.
Vaihtoehtoiset verkot
Jos mobiilidata ei kanna, LoRaWAN mahdollistaa pienen datamäärän lähettämisen jopa kymmenien kilometrien päähän matalalla virralla. Vastaavasti Bluetooth-verkot, kuten suurten valmistajien laajat laitetagit, hyödyntävät lähellä liikkuvien puhelimien anonymisoitua massa-peittoa. Sovelluksen tai paikantimen valinnassa onkin hyvä pohtia, millä radiosignaalilla tavoitetta operoidaan ja miten pitkiä katkoksia ollaan valmiita sietämään.
Päätöksentekoa helpottava muistilista
Kun valitset ratkaisua, jäsentele ensin, mitä haluat seurata ja millaisessa ympäristössä. Mieti seuraavaksi, kuka hallinnoi dataa ja missä se tallennetaan. Tarkista huolto- ja päivitysketju: saako laite turvapäivityksiä viiden vuodenkin kuluttua. Laske lopuksi koko omistuskustannus: ostohinta, asennus, datamaksut, huollot ja mahdolliset vakuutusedut.
Usein kysytyt kysymykset
Joissakin tapauksissa voi. Jos tavoitteena on seurata läheistä ihmistä tai omaa liikkumista kaupunkiympäristössä, sovellus riittää usein mainiosti. Kun halutaan suojata ajoneuvo, työkonetta tai muuta omaisuutta pitkäaikaisesti huomaamattomasti, erillinen paikannin on käytännössä luotettavampi, koska sen virta ei katkea äkkiä ja laite voidaan piilottaa niin, ettei varas edes tiedä sen olemassaoloa.
Puhelimen akku on monen sovelluksen kuormitettavana ja tyhjenee nopeammin, jos paikannus on päällä jatkuvasti tai tiheällä päivitys-intervallilla. Fyysisen paikantimen sisällä on akku, joka ruokkii vain paikannus- ja tiedonsiirtopiirejä. Kun laite asetetaan horrostilaan liikkeen puuttuessa, se voi raportoida koordinaatit jopa useita kuukausia samalla latauksella. Autokäytössä virta otetaan suoraan ajoneuvon akusta, mikä pidentää toimintaa lähes rajattomasti.
Puhelinsovelluksen hinta sisältyy useimmiten älypuhelimen dataliittymään, eikä erillistä laitteistoa tarvitse ostaa. Fyysinen paikannin maksaa ostohetkellä yleensä 50-200 euroa ja tarvitsee oman SIM-kortin datayhteyden, josta laskutetaan kuukausittain. Jos asennus tehdään ammattimaisesti sähköjärjestelmään, kustannuksiin lisätään työ ja mahdolliset tarvikkeet.
Perinteinen puhelinsovellus tarvitsee datayhteyden lähettääkseen sijainnin pilveen. Fyysinen GPS-laite voi tehdä samoin, mutta osa malleista tukee lisäksi LPWAN-verkkoja, kuten NB-IoT:ia tai LoRaWAN:ia, jotka kantavat katvealueilla pitkälle pienellä virralla. Satelliittisoitto- tai SOS-ominaisuutta vaativissa olosuhteissa valitaan laite, joka käyttää Iridium-tyyppistä verkkoa ja pystyy välittämään hätäviestin ilman maanpäällistä yhteyttä.
Varastettu puhelin voidaan sammuttaa sekunneissa ja palauttaa tehdasasetuksiin. Tällöin seuranta lakkaa yhtä äkkiä. Fyysinen laite jatkaa raportoimista niin kauan kuin se pysyy sähkössä tai akussa on varausta. Jos laite on piilotettu kojelaudan alle tai rungon sisään, sitä ei aina löydetä ennen kuin ensimmäinen sijainti-ilmoitus ehtii palvelimelle ja omistaja pystyy tekemään ilmoituksen poliisille.
Pohjolan olosuhteissa moni päätyy kaksitasoiseen ratkaisuun. Puhelinsovellus antaa perheenjäsenille läpinäkyvän tavan jakaa sijainti arjessa, kun taas auton, veneen tai moottorikelkan sisään piilotettu paikannin toimii varalukkona, jos laite varastetaan tai puhelin sammuu. Yhdistelmä tarjoaa laajimman turvan ilman, että kumpikaan ratkaisu rasittaa kohtuuttomasti budjettia tai käyttömukavuutta.